Talon sijainnin ohella kiinnitettiin nimismiestä valitessa huomiota myös hänen varallisuuteensa, sillä vaikka hän saikin korvausta kuluistaan, täytyi talossa olla omiakin varoja tarpeen vaatiessa käytettävissä.
Ison-Heikoisten Jaakontalo, josta ensimmäinen nimeltä mainittu nimismies Erkki Tuomonpoika oli kotoisin, oli kooltaan melko vaatimaton: puolen manttaalin talo, kylvö kaksi tynnyriä. Sen sijaan saman kylän Mäkitalon Jaakko Martinpoika Juutas oli omana aikanaan Paimion rikkain talollinen. Vuoden 1601 apuveroluettelossa hänen irtaimistonsa arvo oli 370 markkaa.
Paimion rikkain talollinen oli samaten aikanaan Iso-Preitilän Matti Eskonpoika Breid. Paitsi puolet Isoa-Preitilää hän omisti Kiusalan yksinäistalon, ja vuoden 1571 hopeaveroluettelossa hänen irtaimistonsa arvo oli 382 markkaa. Hänen poikansa Erkki Matinpoika, joka vuorollaan hoiteli nimismiehen tehtäviä, oli hänkin hyvissä varoissaan, vaikkei aivan kärkisijoilla ollutkaan. Vuoden 1601 apuveroluettelossa hänen omaisuutensa arvo oli 270 markkaa.
Ei ollut köyhä mies Kovalan Jussi Markunpoikakaan. Irtaimiston arvo oli 155 markkaa v. 1571. Hänen poikansa Erkki Jussinpoika hoiteli nimismiehen tehtäviä vuosina 1600-1603-1612 ja 1628-1635-. Tämä oli yleistä köyhtymisen aikaa, mutta Kovalan nimismiehentalo selvityi hyvin. Kylvöala säilui pienentymättä, mikä oli harvinaista! Vuonna 1638 talo kylvi 4 tynnyriä 10 kappaa.
Hanhijoen Tuomo Heikinpoika oli varakas mies vuosisadan vaihteessa: verotettava irtaimisto oli 282 markkaa v. 1601. Hänen poikansa Pentti Tuomonpoika oli myös nimismiehenä pari kertaa. Talo oli kohtalaisessa voimissa vielä 1638.
Iittulan Knaapin Jussi Jaakonpoika oli vauraasta talosta hänkin. Alkoi pitää ratsumiestä v. 1639. Hänen köyhyyteensä vedottiin kuitenkin, kun hänet tuomittiin virkavirheestä suuriin sakkoihin.
Paimion Sievolassa pysyi nimismiehentalo koko 1600-luvun jälkipuoliskon. Heikki Jussinpoika, joka oli synyisin Husosta ja oli ostanut Sievolan, peri viran veljeltään Iittulan Perttu Jussinpojalta. Mahtailevaa Heikki Jussinpoikaa sanottiin Paimion kuninkaaksi. Tältä ajalta ei ole yksityiskohtaisia varallisuusluetteloita, mutta kaikesta päätellen Sievolan isännät menestyivät hyvin. Noin 1700 liitettiin naapuritalo samasta kylästä nimismiehentaloon...
Lähde: Paimion historia 1973
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.