Räpälän myöhäiskeskiaikaisista haltioista on säilynyt jonkin verran tietoja. 1380-luvun alkupuolella lienee Lars Djäkn omistanut siellä maata. Hän oli Moision Katariinan perillisiä, ja nimestään päätellen jonkin verran oppia saanut mies. Vuonna 1385 toiset Katariinan perilliset myivät osuutensa Moisiosta Lars Djäknille. Tällöin yksi heistä Björn Månsson, jonka osuus Katariinan perinnöstä oli 3 tankoa, sai Lars Djäkniltä maata Räpälästä ja lisäksi rahaa.
Kaupanvahvistajien joukossa mainitaan kolme Räpälän silloista miestä: Peder Graskin, Måns Pedersson ja Matts?
Björn Månsson lienee myynyt Räpälästä saamansa maan, sillä hänä tai hänen perillisiään ei siellä sittemmin mainita.
Seuraava maininta kertoo tilanteesta yli 70 vuotta myöhemmin. Vuonna 1430 omisti Marjavuoren Måns viisi tankoa maata Räpälässä ja vaihtoi tiluksia turkulaisen raatimiehen, Henrik Finckenbergin kanssa siten, että Måns sai 70 markan edestä maata Sauvon Narslaxista ja Henrik Finkenberg sai viisi tankoa Räpälästä.
Myöhemmin lisääntyi Fingenbergin maaomaisuus Räpälässä. Hänen vaimonsa Elin oli perinyt isänsä, Turun pormestari Matts Skalenbergin omistamaa maata. Vuoden 1469 syyskäräjillä oli esillä Räpälässä toimitettu maankatselmus, jossa todettiin, että Henrik Finkenbergille kuuluu 13,5 tankoa ja Jussi Jaakonpojalle ynnä jänen jakoveljelleen 9,5 tankoa Räpälän ympäriltä. Edelleen päätettiin, että jos Jussi Jaakonpoika katsoi itseltään puuttuvan jotain puolesta kymmenestä tangosta, hänen tuli puhua asiasta jakoveljilleen, ja jos nämä olivat pystyttäneet aitoja tai muita esteitä, ne oli revittävä ja maa tangotettava uudelleen.
Vuonna 1477 myi nyt leskeksi jäänyt Elin Finkenberg maansa Räpälästä Viipurin linnanpäällikölle Erik Akselinpoika Tottille 200 markasta Ruotsin rahaa. Myydyn maan suuruudeksi ilmoitettiin nyt 12,5 tankoa.
Vuonna 1540 oli Räpälässä 11,5 tankoa veromaata ja loput, siis 12,5 tankoa rälssimaata.
Lähde: Paimion historia 1973
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.