Veronalaisen maan siirtyminen rälssimaaksi vähensi kruunun tuloja, ja sen tähden valtiovalta yritti hillitä tätä kehitystä. Ostetuilta tiloilta evättiin verovapaus, ja silloin tällöin toimeenpantiin peruutuksia, joissa laittomaksi katsottu rälssimaa saatettiin taas veronalaiseksi.
Tällainen rälssinperuutus vuonna 1405. Maaliskuun 15. päivänä kokoontuivat Paimion Vistalle tutkinto -ja oikaisukäräjät tarkastamaan Sauvossa ja Paimiossa olevaa rälssimaata. Käräjiä johtivat ritari Sten Bosson, joka käytti kuninkaan tuomiovaltaa Suomessa, ja laamanni, ritari Klaus Fleming. Ne tilat, jotka laittomasti olivat lakanneet maksamasta veroa sen jälkeen, kun kuningas Albrekt Mecklenburgilainen oli tullut Ruotsin valtaistuimelle vuonna 1364, tuomittiin jälleen veronalaisiksi. Näitä tiloja oli Paimiossa melko paljon. Tässä muutamia:
Måns Valdemarinpojan tilat: Kyllelässä 12 tankoa ja koko Diskarla Piikkiössä.
Per Månssinpojan tilat: Koko Herasniemi, puolet Potkelaa ja koko Hirvonpää
Lars Rövaren tila: Lovi kokonaan
Hartvig Flögin tila: 6 tankoa Marjavuoressa
Herra Johan Skallen tila, Majankulma kokonaan
Hintsa Levälahden tilat: Tammisto, Kurkipyöli ja Hahkavuori kokonaan
Bytingin tila, 1 tanko Sattamalassa
Pyhän Henrikin tilat: 12 tankoa Moisiossa ja Yläpyöli kokonaan
Heikki-räätälin tila 12 tankoa Vuolteessa
Hasavarpin tila: 10 tankoa Oinilassa
Erkki Puranpojan tilat: 12 tankoa Lopella ja 6 tankoa Sattelassa
Olavi Matinpojan tila: 6 tankoa Sattelassa
Nils Pietarinpojan tila: 6 tankoa Lopella
Nils Skelgen tilat: 2,5 tankoa Meltolassa ja 1 tanko Fuilassa
Livingen tilat: 2,5 tankoa Meltolassa ja 1 tanko Fuilassa
Oikeudessa istui lautamiehinä osaksi samoja henkilöitä, joiden maita rälssiperuutus koski: Nils Skelge, Peder Maununpoika ja Erkki Puranpoika.
Peruutuksen kohteiksi joutuneita tiluksia oli 24. Niistä 20 kuului asemiehille, 2 tuomiokirkolle, 1 papille ja 1 räätälille.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.