Paimion Askalan kylä

Vuonna 1540 oli kylässä 3 verotaloa ja kaksi tuomiokirkon lampuoitilaa. Tankoluku oli yhteensä 24 ja kylvö oli puoli pannia tangolle.

Talo I
Tässä täyden manttaalin ja viiden tangon talossa isännöi Jussi Grelssinpoika -1540-1556. Mikko Jussinpoika 1557-1562, Heikki Markunpoika Nenä 1563-1581. Talo jäi verohylyksi. Jussi Heikinpoika viljeli sitä 1583-1595 ja Esko Pietinpoika 1601-1621, sitten talo autioitui. Vuonna 1647 se läänitettiin yhdessä naapuritalon kanssa kapteeniluutnantti Kristian Neumannille, joka muodosti niistä säterikartanon. Vuodesta 1663 lähtien se kuului hovioikeudenasessori Mårten Schillingille. Peruutettiin kruunulle 1673. Oli kirjuri Kepleruksen ratsutila vuodesta 1684 lähtien. Kruununvouti Henrik Gardeling asui siellä 1701-1707, Krister Matinpoika viljeli taloa vuodesta 1708 eteenpäin. Vuodesta 1701 talo oli Maskun komppanian ratsutila nro: 114.

Talo II
Tämän puolen manttaalin ja kahden tangon tilasti omisti Escil Tawast v. 1540. Perttu Eskonpoika asui sitä -1557-1563, Niclas Heikinpoika Kitu 1569-1583, Markku Niklaksenpoika Kitu 1584-1599. Tällöin talo autioitui ja liitettiin naapureihin.

Talo III
Tämän täyden manttaalin ja viiden tangon tilan omisti Thomas Staffansson v.1540. Pieti Filpunpoika isännöi -1556-1572, Dionysius Simonpoika 1573-1593, Matti Nisiuksenpoika 1595-1616 ja Tuomo Pietinpoika 1621-1632. Sitten talo autioitui ja läänitettiin yhdessä ed. kanssa Neumannille ja liitettiin hänen säterikartanoonsa.

Talo IV
Tätä entistä tuomiokirkon prebendatilaa viljeli Esko Heikinpoika Korppi -1556-1581, Erkki Eskonpoika Korppi 1582-1605 ja Tuomo Simonpoika 1606-1616.
Vuonna 1577 lahjoitti kuningas Juhana III molemmat entiset tuomiokirkon prebendatilat Askalasta ikuisiksi ajoiksi aviottomalle pojalleen Julius Gyllenhielmille ja tämän perillisille. Vuodesta 1581 lähtien tilat kuuluivat Pontus de la Gardielle, joka oli v. 1580 solminut avioliiton Juhana III:n aviottoman tyttären Sofia Gyllenhielmin kanssa. Pontukselta tilat peri hänen tyttärensä Brita de la Gardie, joka omisti Sauvon Tapilan kartanon. Ne pysyivät Tapilan alaisina lampuotitiloina vuoteen 1668, jolloin Tapilan valtiatar, rouva Katarina Oxenstierna lahjoitti ne voudilleen Antti Söyringinpojalle. Peruutettiin kruunulle 1683.
Niku Sipinpoika viljeli taloa 1620-1639, Matti Nikunpoika 1642-1660, Jussi Erkinpoika 1662-1669, Antti Söyringinpoika 1670-1674, Jussi Eskonpoika 1675-1695 ja varusmestari Matti Martinpoika 1696-1700. Vuodesta 1701 lähtien talo oli Maskun komppanian ratsutila nro:115. Vuonna 1708 taloon muutti sotatuomari (auditööri) Sven Ramberg perheineen, mutta hän lähti sotaan ja joutui vangiksi, ja hänen vaimonsa kuoli maaliskuussa 1709 suureen köyhyyteen, koska oli jäänyt ilman lampuotia.

Talo V
Toista entistä tuomiokirkon prebendatiloista viljeli Simo Heikinpoika Korppi -1556-1583, Mikko Korppi 1584-1590, Martti Jussinpoika 1593-1608, Martti Laurinpoika 1616-1630, Heikki Jaakonpoika 1631-1643, Tuomo Antinpoika 1646-1652, Esko Jussinpoika 1658-1659, Esko Kreunpoika 1660-1675, Jaakko Martinpoika 1677-1686 ja Matti Jaakonpoika 1687-1692. Sitten talo jäi autioksi. Vuonna 1713 siellä asui verovouti Matti Kalma, joka sittemmin toimi nimismiehenä venäjänvallan aikana.

Lähde: Paimion historia 1973
Paimion talonhaltialuettelot