Näyttää siltä, että maallisen esivallan vanhin tukikohta Paimiossa on sijainnut samalla suunnalla kuin hengellisenkin, siis meren tuntumassa. Tähän viittaa Fuilan kylän nimi. Vanhin maininta siitä on vuodelta 1405, kirjoitettuna Fuglaby. 1500-luvun veroluettelossa on kirjoitusasuina Fougtila, Fudila, Fudhila ja Foudhila. Nämä tavoittelevat selvästi muotoja Fouktila ja Foutila "voutila", voudin asuinpaikka. Ruotsin valtakunnassa mainitaan voudit vakiintuneina viranomaisina jo v. 1287. Fuila maksoi ruokalisäruista suomalaisen oikeuden mukaan, joten se on perustettu viimeistään 1200-luvun lopulla. On todennäköistä, että vakiinnutettuaan asemansa Suomessa ja alettuaan kantaa täällä veroja 1200-luvun puolivälissä Ruotsin kruunu asetti maahan vouteja valvomaan kruunun etuja ja panemaan määräykset käytäntöön. Paimionlahden rannalle näyttää asettuneen kruunun edustaja mahdollisesti jo silloin, kun Suur-Paimion hengellinen keskus oli Jaakobissa ja yhteisiä asioita hoidettiin Herasniemessä.
Esivallan olosta tällä suunnalla kertoo muuan perimätieto. Kuoppilan talon lähellä kerrotaan olleen entinen mestauspaikka nimeltä Teilikankare. Vuonna 1731 laaditussa kartassa taas mainitaan Meltolan kartanolle kuuluva suoniitty, Fougdinalho, joka sijaitsi Vallerinnan niittyalueella, välittömästi pitäjänrajan eteläpuolella, noin 600 kyynärää Sauvon maantiestä itään. Tämä nimitys voi kyllä olla peräisin Meltolan kartanonvoudeistakin. Isojakoasiakirjoissa mainitaan Foudinlotti Huson kylästä Sauvon rajalta. Tuuvalan Alastalon metsässä, lähellä Viiroa on vielläkin Kärsimyksenmäki. Sen nimi saattaisi viitata raipparangaistusten täytännönpanoon.
Lähde: Paimion historia 1973
Suomen asutuksen yleisluettelo
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.